Vähemmän työstressiä liikkumalla – työnantajan kannattaa tukea aktiivista elämäntapaa

Tutkimustieto liikunnan positiivisista vaikutuksista on vakuuttavaa. Vaikutukset ulottuvat jokaiseen arjen osa-alueeseen; vapaa-aikaan, työhön/opiskeluun ja uneen. Monet työnantajat ovat jo ymmärtäneet, että aktiivisen elämäntavan tukeminen parantaa työntekijän toimintakykyä pitkällä ja lyhyellä aikavälillä.

Passiivinen elämäntapa on tutkitusti yhteydessä työpoissaoloihin, ja vastaavasti työpaikan liikuntaan kannustavilla toimilla voidaan vähentää poissaoloja. Vuonna 2016 julkaistu väitöstutkimus (Föhr) osoitti jälleen kerran, että työnantajan kannattaa tukea työntekijöiden liikunta-aktiivisuutta. Väitöstutkimuksen näkökulmana oli työpäivän aikaisen stressin ja liikunnan välinen yhteys. Tämä kirjoitus summaa ja pohtii väitöskirjan työnantajille merkityksellisiä osa-alueita.

Liikunta auttaa palautumaan stressistä
Väitöskirjassa tutkittiin liikunnan, aerobisen kunnon ja kehonkoostumuksen yhteyttä stressiin ja palautumiseen työpäivän aikana. Lisäksi tarkastelun kohteena oli liikunnan vaikutus stressin kokemiseen pitkällä aikavälillä. Stressiä mitattiin sykevälivaihtelun avulla.

Väitöstutkimuksessa huomattiin, että liikunta ja hyvä kunto auttavat palautumaan stressistä ja, että liikunnallisesti aktiivisten työntekijöiden stressi oli pienempää, mikä näkyi sykevälivaihtelun lisääntymisenä. Myös kehonkoostumuksella oli merkitystä. Suotuisa kehonkoostumus oli yhteydessä pienempään työpäivän aikaiseen stressiin.

Vaikutukset ulottuvat unenaikaiseen palautumiseen
Triathlonisti Jarrod Shoemaker on todennut osuvasti: “Sleep is half of my training”. Urheilijoille hyvä uni on tunnetusti kriittinen menestystekijä, mutta sen merkitys on suuri myös meille arjen triathlonisteille. Huono uni nakertaa sekä elämän että tekemisen laatua. Siksi myös työnantajan kannattaa olla kiinnostunut siitä, miten henkilöstö nukkuu.

Uni on merkittävä osa palautumista, sillä nukkuessa monet ihmisen toiminnot (kuten keskittymiskyky ja muisti) palautuvat ennalleen. Palautumisen puute saattaa olla jopa suurempi terveysongelma kuin todellinen stressin taso. Liikunta ja hyvä kunto parantavat unen aikaista palautumista ja auttavat myös siksi selviämään arjen kuormasta. Liikunnan lisäksi tutkimus totesi suotuisan kehonkoostumuksen parantavan unen aikana tapahtuvaa palautumista.

Liikunta pitää mielen terveenä
Eläketurvakeskuksen (2016) mukaan mielenterveysongelmat ovat edelleen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeellä oloon. Liikunta suojaa mielenterveyttä parantamalla stressinsietoa. Vaikutus perustuu stressin aiheuttamiin kehon reaktioihin, joita liikunta neutralisoi. Liikunta saattaa toimia myös puskurina emotionaalista uupumista vastaan.

Vapaa-ajan liikunta auttaa irrottautumaan työstä ja lisää hallinnan tunnetta. Molemmat ovat tärkeitä sekä päivän aikaiselle että yölliselle palautumiselle. Lisäksi mieliala on parempi liikunnan jälkeen, ja liikuntaharrastuksessa voitetut haasteet ja opitut uudet taidot antavat hallinnan ja pätevyyden kokemuksia. Niinpä säännöllinen liikunta parantaa mielialaa ja nostaa itseluottamusta. Ehdottoman hyödyllisiä ominaisuuksia myös työelämässä.

Elimistö tietää stressistä ennen sinua
Fysiologinen stressi voi näkyä sykevälivaihtelun mittauksessa, ennen kuin ihminen itse kokee olevansa kuormittunut. Parhaimmillaan mittaus voi olla siis varoitusmerkki ja ohjata kohti korjaavia toimenpiteitä ennaltaehkäisten stressin vakavampia seuraamuksia.

Lähde:
Teksti perustuu Tiina Föhrin liikuntalääketieteen väitöskirjan tuloksiin ja kirjallisuuskatsaukseen. Föhr (2016). The relationship between leisure-time physical activity and stress on workdays with special reference to heart rate variability analyses. Jyväskylä University.

Teksti: Mia Sinervä ja Mari Stenman.
Awesome Digi 2017.

Takaisin arkistoon