Miten innostua tavoitteista?
”Olen lopen kyllästynyt kaikenlaiseen tavoitejargoniin!”
Sain kerran viestin eräältä henkilöltä, joka kysyi, että ”Sä kun Mikko puhut mielelläsi tavoitteista, niin mitä vastaat ihmiselle, joka on lopen kyllästynyt kaikkeen tavoitejargoniin, eikä häntä tavoitteellisuus ja ainainen suorittaminen kiinnosta?” Vastaukseni kuului näin.
Emme voi vastustaa tavoitteita. Miksikö? Siksi, että rodulle nimeltään homo sapiens on äärimmäisen luonteenomaista asettaa tavoitteita. Meidän ihmisten aivot ovat rakentuneet siten, että teemme kaiken aikaa päätelmiä ympäristöä havainnoidessamme. Noiden päätelmien pohjalta asetamme kaiken aikaa tavoitteita. Emme siis yksinkertaisesti pääse tavoitteita karkuun. On kuitenkin ymmärrettävää, että tavoitteet eivät aina jaksa innostaa, vaikka ne tärkeitä ja luonteenomaisia meille olisivatkin. Mikäli tavoitteet ahdistavat eivätkä innosta, siihen on pääasiassa kolme syytä:
1) Olet liian kuormittunut.
Jos kuormituksen kuppi lainehtii yli ja palautumisesi on huonoa, on selvää, että motivoituminen tavoitteisiin on haastavaa. Kuormituksen ollessa liian runsasta, keholle kyse on enemmän hengissä selviämisestä kuin jonkin asian saavuttamisesta. Tänä päivänä monen ihmisen elämä on liian hektistä suorittamista, jolloin energiaa ei ymmärrettävästi jää mielekkäiden tavoitteiden saavuttamiselle.
2) Suhtautumisesi tavoitteisiin on vääristynyt.
Elämän pakkotahtisuus nostaa valitettavasti päätään ja sillä ei mielekkäisiin tavoitteisiin päästä. Mikäli ilmaiset tavoitteitasi "pitää" ja "on pakko" -sanoin, ei se ennusta hyvää. Pyri löytämään tavoitteita, joita pakon sijaan haluat saavuttaa. Ero pakon ja halun välillä on suunnattoman suuri.
3) Olet omaksunut itsellesi jonkun toisen tavoitteita.
Valitettavan moni tavoittelee asioita, jotka eivät aidosti lähde itsestä ja omista haluista. Kun yritämme omaksua jonkun muun meille asettamia tavoitteita, yritämme mahduttaa persoonaamme jotain sellaista, mikä ei sinne kuulu.
Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että tavoitteet ovat ihmiselle tärkeitä. Tavoitteita runsaasti tutkineet Elliot ja Sheldon (1998) määrittelevät tavoitteet tietoisiksi, selkeiksi ja henkilökohtaisesti merkityksellisiksi päämääriksi, joihin pyrkiä jokapäiväisessä elämässä. Tavoitteet viittaavat siis yksilön motivaation kohteisiin; siihen, mitä ihminen haluaa ja mihin hän elämässään pyrkii.
Unelmat, toiveet ja tavoitteet ovat eri asioita. Unelmointi ja haaveilu on mielenterveydelle tärkeää, mutta on hyvä ymmärtää, että unelmat muuttuvat tavoitteiksi vasta siinä vaiheessa, kun niistä tulee tietoisia, selkeitä ja konkreettisia päämääriä. Tavoitteet ovat toimintaamme suuntaavia voimia. Kun laadimme tavoitteita, voimme suunnata toimintamme johdonmukaisesti niiden mukaan ja samalla vähentää sellaista toimintaa, joka ei liity tavoitteisiimme.
Tiedämme mitä tavoitteet ovat, mutta ajamme silti usein tavoitekarikkoon. Tavoitteiden saavuttaminen ei ole helppoa. Tutkitustikin valitettavan harva ihminen pääsee tavoitteeseensa. Valtaosa (tavoitetutkimuksesta riippuen 85-95%) muutosprojekteista ei johda pysyviin tuloksiin. Noin 85 % tupakanpolton lopettamista tavoittelevista epäonnistuvat yrityksessään. Itselle asetetuista uuden vuoden lupauksista suurin osa on näin maaliskuuta eläessämme jo unohtunut. Miksi näin?
Edellä mainittujen kolmen kohdan lisäksi, syitä tavoitteissa epäonnistumiselle on muun muassa se, että kärsimme tavoitevajeesta, sillä suurin osa ihmisistä asettaa itselleen suoraan sanottuna kelvottomia tavoitteita. Ihmiset nimittäin asettavat itselleen tavoitteita, jotka eivät innosta heitä. Surkeiden tavoitteiden lisäksi valtaosa ihmisistä epäonnistuu tavoitteissaan, koska asettamamme tavoitteet eivät pitkällä aikavälillä edistä hyvinvointia ja tuota tuloksia. Kun sitten löydämme meitä innostavia tavoitteita, on meillä oltava taitoja ylittää esteitä, jotka asettuvat vuoren lailla makaamaan meidän ja tavoitteidemme väliin. Nuo esteet ovat usein psykologisia, meistä itsestämme lähteviä, kuten rohkeuden puutetta, aikaansaamattomuutta, epäuskoa ja tavoitteiden saavuttamista heikentäviä uskomuksia. Meiltä vaaditaan siis mentaalisia taitoja, jotta saavutamme tavoitteemme. Tavoitteiden saavuttaminen ei ole ”just do it” -asia.
Palataan tavoitteiden määritelmään. Tavoitteet ovat siis tietoisia, selkeitä ja henkilökohtaisesti merkityksellisiä päämääriä, joita tavoitellaan jokapäiväisessä elämässä. Henkilökohtaisten tavoitteiden ja projektien ajatellaan sekä olevan osa persoonallisuutta, että muokkaavan sitä (Little ym. 2007). Juuri tämän vuoksi tavoitteet ovat niin merkityksellisiä ja samaan aikaan kohtalokkaita työkaluja. Hyvät tavoitteet lisäävät hyvinvointia, huonot heikentävät. Hyvien tavoitteiden asettaminen on yhteydessä onnellisuuteen, hyvinvointiin ja moniin suorituskyvyn eri osatekijöihin, kuten motivaatioon ja päättäväisyyteen (Cochran, Tesser 1996). Hyvät tavoitteet tekevät toiminnastamme johdonmukaista, samalla lisäten merkityksellisyyden kokemuksia.
Olisikin erityisen tärkeää osata asettaa itselleen merkityksellisiä tavoitteita, sillä se, mihin elämässäsi fokusoidut, se elämässäsi lisääntyy. Jos fokusoidut hyvinvointiin, hyvinvointi lisääntyy. Kun fokusoidut stressaamiseen, stressin määrä arjessasi lisääntyy. Iso kysymys kuuluukin, kuinka asetamme hyviä tavoitteita? Mistä löydämme hyvän ja mielekkään tavoitteen? Siihen saat vastauksen tämän tavoitetrilogian toisessa osassa.
Artikkelin kirjoittaja: Mikko Törmälehto
Katso myös: