Hyvä treeni, parempi vastustuskyky. Mitä pandemiavuosi on meille opettanut?

Pese kädet, pidä turvavälit ja käytä maskia. Tämä ohje on tuskin jäänyt viimeisen vuoden aikana keneltäkään huomiotta. Hyvällä hygienialla on ehdottoman tärkeä rooli sairauksien ennaltaehkäisyssä. Myös oman vastustuskyvyn rooli on merkittävä. Vastustuskykyä voi vahvistaa terveellisillä elintavoilla, kuten monipuolisella ja riittävällä ravinnolla, liikunnalla ja hyvällä unella. Epidemia on osoittanut, että fyysisen kunnon ja toimintakyvyn merkitys hyvinvoinnille ja koko yhteiskunnalle on valtava. Säännöllisen treenin ja itsestä huolehtimisen aika on nyt.

Tässä muutama poiminto treenin ja treenaamattomuuden vaikutuksesta pandemia-ajalta

• Jyväskylän yliopisto raportoi kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa passiivinen elämäntapa  oli yhteydessä paitsi heikompaan fyysiseen, mutta myös psyykkiseen terveyteen. Sama toistui toiseen suuntaan: Aktiivisempi arki oli yhteydessä parempaan hyvinvointiin ja esimerkiksi laadukkaampaan uneen.  Ihmiset, joilla fyysinen aktiivisuus oli laskenut pandemian aikana, kokivat sekä fyysisen että psyykkisen terveytensä alentuneen (asuinmaa tai ikä ei vaikuttanut kokemukseen).  (EuropeActive -raportti)
• Heikon fyysisen kunnon ja liikkumattomuuden on todettu olevan merkittävä riskitekijä COVID19-kuolemille. Henkilöt jotka olivat olleet jo pidempään melko passiivisia liikunnan suhteen, sairastuivat todennäköisimmin vakavaan COVID19 -tautimuotoon, joka vaati sairaalahoitoa. Myös merkittävä ylipaino on osoittautunut riskitekijäksi vakavammalle tautimuodolle, kertoivat Europe Activen raportit sekä Helsingin sanomat.
• Helsingin sanomat uutisoi toukokuussa laajasta tutkimuksesta, jossa todettiin liikunnan harrastamisen tehostavan rokotteen vaikutusta. Sinulla itselläsi on siis valta vaikuttaa saamasi rokotteen tehoon!
• Iltasanomat uutisoi huhtikuussa Sport Medicinen artikkelista, jossa tutkittiin liikunnan vaikutusta vastustuskykyyn. Tutkimukset vahvistivat sen, että säännöllinen treeni laski yleistä infektioriskiä 31 prosenttia ja infektioon kuolleisuutta 37 prosenttia.  

Treeni vaikuttaa vastustuskykyyn ehdottoman positiivisesti. On hyvä kuitenkin huomioida, että ylimitoitettu, liian rasittava liikunta voi myös lisätä sairastumisriskiä siinä missä liiallinen passiivisuuskin. Huolehdi riittävästä palautumisesta. Muista myös, että tärkeintä on treenin säännöllisyys. Terveyden kannalta on parempi harrastaa ja olla aktiivinen säännöllisesti pitkin viikkoa ja vuotta, kuin treenata silloin tällöin täysillä.

Herätys maailma! Korjausliikkeen aika on nyt.

Säännöllinen liikunta on merkittävä terveysteko sekä normaalissa arjessa, että etenkin nyt pandemiavuoden jälkeen. Passiivisen elämäntavan vaikutukset ovat ihmisillä hyvin tiedossa, mutta nyt vaikutukset korostuvat entisestään.  Esimerkiksi rajoituksista johtunut noin vuoden mittainen ikääntyneiden liikkumattomuus tulee todennäköisesti näkymään suorituskyvyn romahduksena. Tästä on esimerkkinä noin kymmenen vuotta sitten Britanniassa tehty tutkimus, jossa testattiin ikääntyneiden toimintakykyä ja kävelynopeutta. Tutkimuksesta kertoi Suomessa Liikuntatieteellinen seura. Tuolloin, 10 vuotta sitten,  testi osoitti, että jopa 89 % yli 65-vuotiaista ei ehtinyt kadun yli liikennevaloissa kun vihreä valo paloi. Etätyöläiset ovat samassa veneessä. Arjen keskittyminen kotiin ja tietokoneen ääreen on vienyt työpäivistä pienetkin jaloittelut ja siirtymät, harrastuksista puhumattakaan. Voimme vain kuvitella, millaisia haasteita vuoden liikkumattomuus aiheuttaa sekä yksilölle, iästä riippumatta, ja  koko yhteiskunnalle.

Hyvä uutinen on se, että heti ensimmäisellä liikuntasuorituksella on terveysvaikutuksia, ja kertojen myötä vaikutukset sen kun tehostuvat. Nyt on oikea aika alkaa kuntotalkoisiin.

Tässä vielä kootusti hyviä syitä pysyä liikkeessä:

• Aktiivisilla, fyysisesti hyväkuntoisilla on pienempi riski sairastua flunssaan kuin passiivisilla (kunhan treeni ei mene ylikunnon puolelle).
• Säännöllinen liikunta voi ehkäistä erilaisia hengityselinten tulehduksia, lyhentää flunssan kestoa ja lievittää sen oireita. 
• Vastustuskykyyn osallistuvien solujen aktiivisuuden on havaittu olevan treenaavilla runsaampaa kuin passiivisilla.
• Liikkuminen kehittää sydän- ja verenkiertojärjestelmän toimintaa, millä on positiivisia vaikutuksia vastustuskyvylle.
• Treeni pitää kehon liikkuvana ja eloisana, mikä näkyy niin sanotusti luissa ja ytimissä, ja parantaa aivoterveyttä
• Jopa rasvakudos voi paremmin liikkuvilla ihmisillä. 
• Säännöllinen ja kohtuullinen liikunta purkavat tehokkaasti stressiä, joka itsessään on riskitekijä erilaisille sairauksille. Oikein ajoitetun ja mitoitetun treenin on todettu parantavan myös unen laatua ja hyvä uni taas parantaa vastustuskykyä. 

Kuinka taas liikkeelle? Pyydä avuksi Liikun valmentajaa. He osaavat auttaa sinut alkuun, turvallisesti ja innostavasti: liikku.fi/valmennus 

Lähteitä: 

Ilta-Sanomat (https://www.is.fi/terveys/art-2000007936632.html) 

Helsingin sanomat: https://www.hs.fi/tiede/art-2000007953223.html 

Liikuntatieteellinen seura: https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/covid-19-taudin-suhde-fyysiseen-kuntoon 
https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2021/03/koronapandemia-aiheuttanut-muutoksia-ihmisten-hyvinvointiin-ympari-maailmaa

EuropeActive -raportit: An independent assessment of COVID-19 cases reported in fitness clubs and leisure facilities across Europe: a THiNK Active report, The positive impact of physical activity and exercise on immune function, THE ECONOMIC AND SOCIAL IMPACT OF PROMOTING ACTIVE LIVING AFTER THE COVID-19 CRISIS