Päästä asiaa. Treenin vaikutus aivoihin, muistiin ja oppimiseen
Treeni tekee hyvää! Toukokuun ajan keskitymme Liikku-blogissa hyvään, jota treeni saa aikaan. Treeni kun tekee tutkitusti hyvää paitsi lihaksille, niin myös luustolle, aivoille, mielenterveydelle, työkunnolle ja jopa työssä viihtymiselle.
Saatoit lukea aiemmin Helsingin sanomista kuinka lääkäri arvioi 54-vuotiaan Baba Lybeckin aivot 30 -vuotiaan aivoiksi. Syyksi todettiin Baban aktiivinen liikkuminen. Aivoterveydestä puhuttaessa liikunnan edelle ajatuksissa kiilaa kuitenkin usein ristisanatehtävät, muistipelit tai omega 3-rasvahapot. Näiden vaikutusta ei sovi vähätellä, mutta nykytiedon valossa myös liikuntaan keskittyminen kannattaa. Juuri liikkumisella on yksittäisistä elämäntavoista suurin vaikutus aivojen terveyteen. Hyöty arjessa näkyy mm. päätöksenteossa, stressin ja pettymysten sietämisessä sekä erilaisten muutosten käsittelyssä. Liikunnan hyödyt aivoissa, ja sitä kautta arjessa, näkyvät niin nuorilla kuin vanhoilla, eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa treenejä!
Miten treeni käytännössä vaikuttaa aivoihin?
Haluatko nuorentaa aivojasi? Treenillä se onnistuu. Liikunnalla on positiivinen vaikutus moniin aivojen rakenteisiin ja sitä kautta muistiin, oppimiseen, järkeilyyn ja tunteisiin. Liikkuminen vaikuttaakin aivoihin todella konkreettisesti. Liikunnan avulla koko kropan verisuonisto pysyy kunnossa, mukaan lukien siis myös aivot. Esimerkiksi liikkuvilla senioreilla aivojen kokonaistilavuuksien on huomattu olevan suurempia ja myös aivokuorien paksumpia, verrattuna vähän liikkuviin. Liikkujat ovat siis kovapäisempiä, sanoisi puujalkavitsien taitaja tässä kohtaa.
Nuorilla, jotka liikkuvat aktiivisesti, on myös todettu tutkimuksissa tilavuudeltaan isommat aivot ja paremmin toimiva aivojen verenkierto. Opiskelijoille iloa tuo myös tieto siitä, että aivosolujen kasvutekijän, neurotropiini nimeltään, määrä lisääntyy selvästi juuri liikunnan jälkeen. Liikuntaan voi siis perustellusti liittää mukaan haastavien asioiden opettelua. Treeniaktiivisuuden on todettu nuorilla olevan yhteydessä myös myönteisten tunteiden lisääntymiseen eivätkä edes erilaiset stressitilanteet näyttäisi vaikuttavan tähän yhtälöön.
Liikkuessa ihminen oppii hahmottamaan paitsi kehoaan niin myös ympäristöään. Samalla koordinaatio ja kehonhallinta kehittyvät. Nämä kaikki vaikuttavat positiivisesti aivoissa sijaitsevaan hippokampukseen, jossa sijaitsee mm. tilan hahmottamisen kyky ja tapahtumamuisti. Vaikka aivojen toiminnan ja liikunnan yhteyttä tutkitaan koko ajan enemmän, niin yksi asia on jo satavarmaa: jokainen aivojen osa hyötyy treenin tuottamista sydän- ja verenkiertoelimistön muutoksista. Kun veri kiertää kehossa paremmin ja tehokkaammin, myös aineenvaihdunta toimii aivoissa paremmin. Jo yksittäisellä treenikerralla on aivojen kannalta väliä.
Liikun valmentajat vinkkaavat: Treenin avulla asiat järjestyvät!
Liikunnan vakiintuessa arkeen aivot auttavat liikkujaa myös niin, että liikunnasta tulee tapa, jolloin liikkeelle lähteminen vaatii vähemmän ponnisteluja. Tällöin päätöstä treenaamaan lähdöstä ei tarvitse aina tehdä erikseen, mikä on myös aivoille kevyempää. Liikunta voi monella parantaa myös niin sanottua impulssikontrollia, eli opitaan olemaan toimimatta ns. hetken mielijohteesta. Tämän opin kautta treenirutiininkin ylläpito helpottuu.
Myös Liikun valmentajat vannovat treenin voimaan koskien pääkopan hyvinvointia. Nykypäivän arki on usein hektistä ja useat viestintävälineet varmistavat, että keskeytyksiä tulee säännöllisesti. Moni työ vaatii paljon istumista ja ajattelua ja siksi myös taukojen pitäminen päivän aikana korostuu. Taukoja istumisesta ja ruuduista tarvitseekin paitsi keho, niin myös aivot. Tauot ja treenit tuovat tullessaan usein myös ne päivän innovatiivisimmat hetket. “Treeni merkitsee hyvää oloa, kehittymistä ja pään nollausta. Moni askarruttava ajatus saa vastauksen huomaamatta, kun aivot saavat treenin aikana levätä”, kuvailee Sari Kautto Seinäjoen Liikusta. Myös uuden oppiminen ja jatkuva muutos työelämässä on liki väistämätöntä. Kaarinan Liikun valmentaja Anna Pyöli kertoo omasta treenistään näin: “Kun saan treenin aikana keskittyä juuri siihen mihin itse haluan, niin se on kuin lepoa aivoille. Muuten korvien välissä käy melkoinen kuhina aamusta iltaan.” Myös luovaa työtä tekevät hyötyvät liikunnasta. “Parhaat ideat syntyvät aina liikkuessa!” tunnustaa Joensuun Liikun valmentaja Tiia Suvela. Kropan monipuolinen haastaminen, vaihtelevat liikemallit, inspiroiva ympäristö ja itsensä ylittäminen takaavat, että salitreeni on aivotreeniä parhaimmillaan.
Tiesitkö tämän liikunnasta ja aivoterveydestä?
1. Liikunta vaikuttaa positiivisesti erilaisiin muistisairauksiin ja aivoverenkierron häiriöihin. Esimerkiksi Alzheimerin taudin tutkimuksissa on todettu, että liikuntaa harrastamattomilla on kaksinkertainen riski sairastua tautiin verrattuna niihin, jotka liikkuvat ahkerasti.
2. Oppimisen on tutkittu olevan helpompaa kun sitä edeltää liikuntasuoritus (ylistys aamutreenille ja -treenaajille!)
3. Aivoja ja liikuntaa koskevissa tutkimuksissa on saatu viitteitä jopa siitä, että liikuntakertoja lisäämällä ja vähitellen kuntoa kasvattamalla ihminen voisi jopa muuttaa aivojen endorfiinieritystä. Tässä tilanteessa lopputulos olisi kieltämättä aika mellevä: Lisää liikuntaa, parempi kunto ja sen johdosta lisää hyvää mieltä. Liikunnan vaikutus ei kuitenkaan ole lineaarinen - liika on aina liikaa, eivätkä positiiviset vaikutukset enää tietyn rajan jälkeen lisäänny.
Treeniseurana äänikirjat ja kaveri - Nämä tekevät myös hyvää!
Äänikirjojen kuuntelu on monelle treenaajalle tuttu salirutiini. Tarinan kuuntelu tekeekin aivoille hyvää. Tarinan jatkuminen saattaa joskus olla myös syy lähteä treenille, mikä edesauttaa treenirutiinin löytämistä erityisesti aloitusvaiheessa.
Kaverin kanssa tehty treeni on parasta sosiaalisten suhteiden vaalimista ja esimerkiksi nauraminen vapauttaa aivoissa mielihyvähormoni endorfiinia. Treeni ja ystävän kanssa nauraminen... Siinäpä vasta voittamaton kombo pääkopan tuulettamiseen! Tuo kaveri tutustumaan Liikkuun ma-ke klo 16-19. Oman paikkakuntasi Liikkuun pääset tutustumaan täällä.
Lähteitä:
Helsingin Sanomat / hyvinvointi, https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000007915190.html
Aivoliitto, https://www.aivoliitto.fi
Aivosäätiö https://www.aivosaatio.fi/liikunta-edistaa-aivojen-virkeytta-ja-terveytta/
Yle, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/08/26/tama-ylivoimaisesti-paras-keino-pitaa-aivot-nuorena-unohda-sudokut-ja
Ilta-sanomat/Terveys, https://www.is.fi/terveys/art-2000007652372.html