Synnytä motivaatiosi!

Treeni
Tukea treeneihin
21.1.2019
Jaa

Otsikko on harhaanjohtava, mutta sai sinut toivottavasti kiinnostumaan. Aion kertoa motivaation synnyttämisestä ja ylläpitämisestä vasta tämän motivaatio -trilogian toisessa osassa. Ensin paneudumme siihen, mitä motivaatio oikeasti on ja mitä sillä tarkoitetaan? Sarjan viimeisessä osassa avaan motivoitumisen esteitä. Motivaatioon liittyy runsaasti väärinkäsityksiä, joita aionkin nyt oikoa. Ehkäpä tämän blogi -trilogian myötä saat myös uutta puhtia kuntoiluusi ja ymmärrät, mistä juuri sinun motivaatiosi rakentuu.

Käsitteeseen nimeltä motivaatio liittyy runsaasti väärinkäsityksiä ja mustavalkoista ajattelua. Yksi tyypillinen harha-ajatus on se, että ihmisellä joko on tai ei ole motivaatiota. On hyvä ymmärtää, että ihmistä, joka ei motivoidu yhtään mistään, ei ole olemassakaan. Ilman motivaatiota elämässäsi ei nimittäin tapahdu elettäkään. Esimerkiksi ihminen, joka makaa sohvalla koko illan, ei ole välttämättä motivoitunut liikkumaan, mutta hän on sitäkin enemmän motivoitunut makaamaan sohvalla. Hänellä ei siis ole motivaatiota juuri liikuntaa kohtaan, mutta hän voi olla erittäin motivoinut johonkin muuhun asiaan. 

Ihmiset tuntuvat usein myös ajattelevan, että motivaatio olisi vain sisäistä tai ulkoista. Sehän ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Todellisuudessa liikumme jatkuvasti sisäisen ja ulkoisen motivaation eri vaiheissa, sillä motivaatio on mitä suurimmissa määrin tilannesidonnaista. Voit siis olla jonkun tietyn asian suhteen mitä suurimmissa määrin sisäisesti motivoitunut ja jossakin toisessa asiassa saatat omata hyvin vahvan ulkoisen motivaation. Motivaatiota miettiessä hyödyllisempää olisikin kysyä, kuinka motivoitunut asteikolla 0-100 olet juuri tähän kyseiseen tehtävään?

Katsotaanpa, mitä motivaatio todella on ja mistä se koostuu. 

Nykykäsityksen mukaan motivaatio koostuu niistä merkityksistä, joita ihminen asettaa elinympäristölleen, ulkomaailman houkuttavuudesta ja niistä tavoista, joilla ihminen pyrkii toteuttamaan halujaan. Yksittäisen henkilön motivaatiota voidaan selittää yhtäältä hänen synnynnäisillä taipumuksillaan ja toisaalta hänen elinympäristönsä mahdollisuuksilla ja rajoitteilla (Salmela-Aro & Nurmi, 2002).

Eli, motivaatio koostuu merkityksistä, houkuttavuudesta, tavoista, haluista, synnynnäisistä taipumuksista sekä ympäristön asettamista rajoitteista ja mahdollisuuksista. Asetamme ympärillä oleville ihmisille, opiskelulle, harrasteille, hyvinvoinnille ja muille elämän perusasioille erilaisia merkityksiä. Se, miten houkuttelevana koemme esimerkiksi liikunnan, sanelee paljon motivaatiotamme liikuntaa kohtaan. Motivaatio on pohjimmiltaan keino toteuttaa halujaan. Tarvitsemme motivaatiota, jotta jaksamme ponnistella niiden tavoitteiden eteen, jotka ovat meille merkityksellisiä. Emme kuitenkaan ponnista motivaation suhteen niin sanotusti samalta viivalta. Lähtökohtamme eivät ole samat. Osa meistä nimittäin motivoituu luontaisesti mahdollisuuksista, joita näemme elinympäristössämme. Osa meistä motivoituu ensisijaisesti välttelemään uhkia. Se, miten motivoidumme, on siis osaltaan myös synnynnäistä. Mikäli elinympäristömme on yrittämiseen ja oppimiseen kannustava, motivoidumme helpommin kuin ympäristössä, joka torppaa ajatuksiamme ja asettaa jatkuvasti toiminnallemme rajoituksia. 

Yllä olevalla janalla on esitettynä motivaation eri muodot. Käydäänpä seuraavaksi ne läpi.

Täysin ulkoinen säätely tarkoittaa sitä, että henkilö motivoituu johonkin toimintaan välttääkseen rangaistuksen tai saadakseen palkkion ja muiden ihmisten huomion. Esimerkkinä toimii henkilö, joka motivoituu ajamaan liikennesääntöjen mukaisesti vain siksi, ettei saa ylinopeussakkoja. Täysin ulkoisen motivaation vaikuttimina toimivat ovat usein myös rahaan ja vaikutusvaltaan liittyvät motiivit.

Sisään kääntynyt ulkoinen säätely tarkoittaa sitä, että henkilö motivoituu toimintaan välttääkseen häpeän, syyllisyyden tai ahdistuksen tunteen tai säilyttääkseen itsearvostuksen. Toiminnan motiivina on siis jonkin sisäisen tunnetilan välttäminen. Tästä esimerkkinä toimii henkilö, jolla on vakaa aikomus syödä työpaikan kahvitauolla terveellinen välipala, mutta hän syö kuitenkin munkkia yhdessä muiden kanssa, jotta ei joutuisi selittelemään valintojaan.

Kiinnittyneessä säätelyssä tavoitteista voi tulla jo itseä kiinnostavia ja osittain tai täysin omia. Edelleen halutaan kuitenkin saavuttaa myös sosiaalista hyötyä. Esimerkkinä toimii henkilö, jolle työntekemisen suurin motiivi on kuukausittain saatava palkka. Kun hän kuitenkin alkaa saamaan tekemästään työstä kehuja, voivat työtehtävät itsessään alkaa motivoida aiempaa enemmän. Onkin tärkeää huomata, että ulkoinen motivaatio voi kääntyä kohti sisäistä motivaatiota, mikäli yksilö saa onnistumisen kokemuksia ja hänen pystyvyyden tunteensa kehittyy.

Integroidussa säätelyssä henkilö on sulauttanut ympäristön (esim. työyhteisön) tavoitteet ja toiminnan osaksi omia tavoitteitaan ja kokee ne itselle merkitykselliseksi ja hyödylliseksi. Vaikka tavoitteet eivät täysin lähde itsestä, haluaa hän edistää näitä päämääriä ja edustaa tavoitteiden taustalla olevia arvostuksia.

Sisäinen motivaatio on paras mahdollinen motivaation muoto. Se on intohimoa jatkaa toimintaa silloinkin, kun väsyttää tai ympäristö asettaa paineita. Kun löydämme sisäiset motivaatiotekijät, sitoudumme paremmin tavoitteisiin ja koettu hyvinvointi ja menestys elämässä on todennäköisempää kuin muiden asettamiin tavoitteisiin sopeuduttaessa.

Motivaatio on siis yllättävän moniulotteinen kokonaisuus eikä ollenkaan niin yksinkertainen ilmiö kuin useat meistä luulevat sen olevan. Blogisarjan seuraavassa osassa tutkaillaan sitä, mitä sinä voit tehdä oman motivaatiosi eteen. Voit tehdä paljonkin. On nimittäin niin, että psyykkistä taitavuutta on se, että osaa johtaa omaa motivaatiotaan.

Artikkelin kirjoittaja: Mikko Törmälehto