Tuki- ja liikuntaelinvaivat – yleinen mutta hoidettavissa oleva haaste

Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yksi yleisimmistä syistä lääkärikäynteihin ja työkyvyttömyyteen Suomessa.

Tuki- ja liikuntaelimillä tarkoitetaan kehon rakenteita, jotka mahdollistavat liikkumisen ja tukevat kehoa: luustoa, lihaksia, niveliä ja jänteitä. Näihin liittyvät vaivat ilmenevät usein kipuna, jäykkyytenä tai toiminnan häiriöinä, ja ne voivat heikentää arjen toimintakykyä merkittävästi.

Yleisimmät oireet tuntuvat selässä, niskassa ja hartioissa sekä polvissa, mutta vaivoja voi esiintyä missä tahansa kehon osassa.

Mistä tuki- ja liikuntaelinvaivat johtuvat?

Tuki- ja liikuntaelinvaivojen taustalla on usein useampi tekijä.

Yleisiä syitä ovat:

• heikko lihaskunto
• yksipuolinen kuormitus
• pitkät staattiset asennot, kuten istuminen tai seisominen
• ikääntymisen myötä tapahtuvat muutokset

Usein kyse ei ole yhdestä yksittäisestä syystä, vaan arjen kuormituksen ja tottumusten kokonaisuudesta.

Lihaskuntoharjoittelu tukena ja ennaltaehkäisijänä

Lihaskuntoharjoittelu on yksi tehokkaimmista tavoista ehkäistä ja lievittää tuki- ja liikuntaelinvaivoja.

Harjoittelu vahvistaa lihaksia, jotka tukevat kehon rakenteita ja auttavat jakamaan kuormitusta tasaisemmin. Kun tukilihaksissa on riittävästi voimaa, keho jaksaa kannatella itseään paremmin sekä liikkeessä että paikallaan, esimerkiksi istumatyössä.

Vahvempi lihaksisto tukee myös niveliä ja jänteitä, jolloin ne kestävät arjen rasitusta paremmin. Lisäksi harjoittelu lisää kudosten aineenvaihduntaa ja verenkiertoa, mikä voi lievittää kipua ja edistää palautumista.

Jo kaksi lihaskuntoharjoituskertaa viikossa voi tuoda merkittäviä hyötyjä.

Muista myös liikkuvuus ja kehonhallinta

Pelkkä lihaskunto ei yksin riitä. Hyvinvoiva keho tarvitsee myös:

• liikkuvuutta
• kehonhallintaa
• tasapainoa

Näiden ominaisuuksien kehittäminen tukee lihaskuntoharjoittelua ja auttaa ehkäisemään kuormituksesta syntyviä vaivoja.

Hyödyt näkyvät arjessa ja työssä

Hyvä lihaskunto tukee kehoa erilaisissa arjen tilanteissa. Istumatyössä se auttaa ylläpitämään asentoa ilman ylimääräistä jännitystä tai kipua. Fyysisessä työssä taas vahvemmat lihakset kestävät paremmin kuormitusta ja keho palautuu rasituksesta nopeammin.

Liikkumista ei tarvitse pelätä

Kehomme on tehty liikkumista varten. Kiputilat voivat aiheuttaa epävarmuutta ja jopa pelkoa liikkumista kohtaan, erityisesti jos ei ole varmuutta siitä, miten liikkua turvallisesti. Useimmissa tapauksissa liikkumista ei kuitenkaan tarvitse välttää.

Päinvastoin: oikein valittu ja sopivasti kuormittava liike on usein juuri sitä, mitä keho tarvitsee voidakseen paremmin. Liikkumattomuus voi sen sijaan lisätä jäykkyyttä ja kipua. Jos olet epävarma, miten sinun kuuluisi liikkua tuki- ja liikuntaelinvaivojesi kanssa, voit aina ottaa valmentajan apuun.

Lähteet:

Hervonen, A. 2020. Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia. Tampereen kandidaatti koulutus Oy.

Työterveyslaitos, 2022. Yleisimmät tuki- ja liikuntaelinvaivat. https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/tuki-ja-liikuntaelimiston-terveys-ja-ty okyky/yleisimmat-tuki-ja-liikuntaelinvaivat.

Luomajoki, H. 2018. Liikkeen ja liikekontrollin häiriöt: Testit ja harjoitteet selän, niskan, olkapään sekä alaraajan toiminnallisiin häiriöihin. Lahti: VK-Kustannus Oy.